Näytetään tekstit, joissa on tunniste kääpiöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kääpiöt. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. elokuuta 2013

Ropecon XX

Kesäni kohokohta, hikinen nörttihelvetti Ropecon pidettiin Espoon Otaniemessä 26.-28 heinäkuuta. Ennen lähtöä piti suurissa täpinöissä tehdä itselleni berserkki-larppipuku (näkyy kymmenen uutisissa 26.7, katsomo on kaveri :D) sekä maalata ja ylipäänsä kasata mordheimiin kääpiöwarband (teemalla juopot merirosvot, kuvia tulee jos saan raidattua jostain kameran). Jännitin tietysti ensimmäiseen coniini menoa, sillä ennakkokäsitykseni mukaan se olisi ympäri vuorokauden mylläävä nirvana joka ruokki fysiikan äärirajoilla yhtä ainoaa tarkoitusta: eskapistista fantasiapelaamista. Tarkemmin tutustuttuani asiaan huomasin olleeni oikeassa mutta ei siitä sen enempää... Ennen emergoimistani ennätin olla Helsingissä melkein viikon mutta te ette halua nähdä kuviani Mineraalikabinetista, Kasvitieteellisestä puutarhasta tai muista suosituista nuorison huvittelupaikoista missä ehdin käydä.

Perjantai

 Saapuminen, jonossa fiilistelyä, pieni tyttö näkee asuni ja verisen siteen vasemman silmäni päällä ja alkaa itkeä. Koska olen melkoinen kusipää irvistän hänelle harvahampaisen viikinkihymyn. Kiertelen kaubamajassa suunnitellen miten tuhlaisin kaikki rahani, minua kuvataan tällöin salaa. Yöllä pelaan Riimuporttia missä metsästän kaavereineni jadepalloja karskina vuoristolaisnaisena.

Lauantai

Boffermiekan rakennusta työpajassa. Zombeja Ankkalinnassa- roolipeli, mikä oli ihan saakelin siisti. Lyhyesti kerrottuna Mikki (ärsyttävä tyyppi), Hessu (pelaajana minä), Roope (klondiken adrenaliinihuuruinen keisari), Juuso (puremauhri), Pelle (Bombin sorkkija) ja Touho (elämäntapanarkomaani) koitamme paeta apokalypsiä ja karhuryhmää, eli karhukoplan supersotilaszombimuotoja, juosten, pellen lentovehkeellä ja roopen mecha-rahasäiliöllä palavassa, sekasortoisessa öisessä ankkalinnassa :D.Vituiksihan se meni... Roope heitti känisevän Mikin poliisiaseman katolta, juuso meni sekaisin viruksesta ja se piti ampua, Pelle yritti paeta ohjusten ruhjomasta mechasäiliöstä lentovehkeellä mutta syöksyi maahan tokaisten särkyneelle ja heikosti kipinöivälle Apulaiselle: "Ei se ole nestettä, ei siinä voi uida...". Hessu lensi kaatuvasta säiliöstä Julle Ankanpään puiston nurmelle taittaen jalkansa. Nappinenäisten zombien piirittäessä Hessun hän veti lahkeestaan lyijyputken tokaisten " HÖ-HÖ-HÖ, Tästähän tulee vielä hauska perjantai!" Jonkin aikaa kuuluu lyijyputken mäiskettä, vaikerrusta ja mielipuolista höhötystä Hopon viedessä mukanaan helvettiin niin monta tuttua ankkalinnan asukasta kuin vain pystyi kunnes on aivan hiljaista.

Roope ja Touho jäävät rahojen keskelle ilmataskuun zombien raahautuessa koko ajan lähemmäksi. Roope yrittää uida pintaan mutta romahduttaa ilmataskun ja rusentuu hengiltä. Viimeisen ilopillerin voimin hitaasti ilmavirran mukana kulkeneen viruksen vuoksi zombiksi muuttuva touho kaivautuu ulos rahoista, nostaa kätensä avoimeen syleilyyn ja lausuu lähestyvälle laumalle "Terveeks, veljet!". Auringonnousu, säiliön rauniot, kaatuva Jullen patsas, Ankkalinna palaa.

Yöllä oli luvassa mordheim-kamppanja, jossa viidestä pelaajasta kolme pelasi kääpiöillä. Monster huntissa otan pataan epäkuolleilta ja toisilta kääpiöiltä, skirmishissä tapan noidanmetsästäjäkapteenin varsijousella ja toisessa suorassa mätössä painin toisen kääpäpelaajan beardlinghordea vastaan. Rojahdan makuualustalle aamukolmelta tietäen, että minun pitäisi olla seuraavassa pelissä seitsemän tunnin kuluttua.

Sunnuntai

Valhallan pidot-larppi. Oli tosi kiva kokemus pelata kaatuneena viikinkipäällikkönä, joka saapuu Odinin saliin sekä seurata/pelata sitä draamaa, mikä väkisinkin muodostuu kun on kyseessä jumalat ja einherjarit. Miekkojen kalsketta, sisaruskateutta, jälleennäkemisiä ja tynnyreittäin simaa. Neljän tunnin larppi joten kaikkea ei mitenkään viitsi kirjoittaa.

Hyi, joku massiivinen julkaisu! Kiitos, anteeksi ja kirjoittelemisiin!
Kutunluu veessä uinuu, Satakuua maan sisässä

"nörtitkin voivat urheilla"


Kahdelta yöllä. Ja kuvassa vain yksi saleista

Piraatit saavat turpaansa kahdesta suunnasta

Hihhulit tökkivät miehistöäni miekoilla. Taustalla pappi saa turpaansa kapteeniltani.

lauantai 5. tammikuuta 2013

Kevään figuprojekteja

Hyvää puuta taas pitkästä aikaa. En ole muuttanut Timbuktuun tahi kuollut vaikka en olekaan päivitellyt hyllyä pariin viikkoon. Joulupostaustakaan en tyhmyyttäni julkaissut, tallensin vain enkä viitsi sitä enää tänne laittaa.
Asiaan. Joulun pyhät kartuttivat muoviukkeleideni kokoelmaa melkoisesti. Serkku toi Puolasta kääpiöiden tykki/urkutykkiaatikon ja diplomi-insinöörin samaa sarjaa. Engineer on jo maaleissa ja kameran laatu on edelleen jätesäiliö.(Yarzeledit: orjuutin siskon järkkärin ja otin uudet kuvat käpsästä)


 Hamsteroin myös jaululahjarahoilla toista kiloa örkkejä ja hiisiä uuteen Warhammer-armeijaani. Tulivat eilen postissa enkä voinut vastustaa kiusausta alkaa konvertoimaan ja laittelemaan ainakin siisteimpiä ukkeleita alustoilleen.
Huh!
Uuteen pataljoonaani kuuluu ainakin spider ridereitä, peikko ja possujen vetämä sotavaunu. Tulen mitä luultavimmin selostamaan kevään mittaan tämän projektin edistymistä pitkäveteisesti ja sumein kuvin.
Vihainen insinööri

Ja sivulta
Kirjoittelemisiin!

perjantai 28. syyskuuta 2012

Warhammer-taisteluraportti: Kääpiöt vs. Wood elves

Terveeks taas pitkästä aikaa. Bloggaaminen on jäänyt vähän vähemmälle koska koeviikko mutta nyt ehtii taas höpisemään
Viikonloppuna kävin pienen liikematkan Oulussa eli ostelin Jamerasta kirjoja sekä lippupalvelusta piletin enpä sano vielä mihin. Samalla päädyin partiokavereiden koteihin loisimaan ja haastoin sitten yhden niistä kääpiöilläni 2000 pisteen kaunamatsiin. Olemme tapelleet pari kertaa aikaisemminkin vaihtelevilla armeijoilla ja aika tasaista väänyöä on ollut. Oma armeijani näytti tältä, siinä on suluissa vähän selityksiä niille stalkkereille, jotka eivät ole myyneet sielujaan gw:lle.

Runesmith: general, great weapon, rune of spellbreaking, master rune of balance (kääpiöiden dispellaaja-maagi)
Thane, battle standard, master rune of gromgril, rune of preservation (sotalipun heiluttaja)
Dragon slayer
31 warriors, shields, full command
20 quarellers, great weapons, full command group (varsijousimiehiä)
cannon, engineer
20 miners, full command
organ gun
gyrocopter
Pari huomiota listasta: tein sen häthätää vartissa ja näköjään unohdin ottaa maagisia aseita mukaan. Lisäksi puutontuilla ei ollut yhtään maagia joten seppo oli vähän turha.
Janin tonttulistaa en muista\tiedä. Siinä oli ainakin loordi kätevällä laitteella, waywatcher loordi hail of doom arrowiolla (jouskarin konekiväärimoodi), eternal guardeja, wardancereita, waywatchereita (partisaaneja), kaksi sakkia dryadeja (metsänhenkiä) sekä wild ridereitä.
Deployment


 Vasemmalla ylhäällä dryadeja, metsän takana guardit ja kenraali, mäen takana wardancerit.vasemmalla alhaalla harhautusta suorittavat dragon slayer ja kopteri sekä minun puolelleni ängenneet gaywatcherit. Yläoikealla pusikossa toiset dryadit ja riderit. Alaoikealla warriorsakki, urkutykki, mäellä kanuuna ja varsijouset. Mäen takana hilluu smith ja warrioreissa lippumies. Ihan oikealla olevat minerit eivät leikisti ole vielä pöydällä. Tuohon on näköjään jäänyt kulho suolapähkinöitä, mutta emme laske sitä joksikin maagiseksi kaivoksi=D.
vuoro 1 Haltiat saivat aloituksen. Waywatcher lordi tuhlaa Heil of doom adlerin tappamalla hulilupterini. Loput sissit tulittavat slayerin hengiltä. Loput etenevät, paitsi oikeat dryadit jäävät metsään hengaamaan. Minun vuorollani warriorit kääntyvät katsomaan sissejä vihaisesti ja ampuminen tappaa pari tonttua.

URAA!!!
Dancer ja dryadi kuolevat.


Tanssijoiden ryhmä makaa hengettömänä
Metsänneitoja kaatuu
Vuoro 2 Elffit etenevät vieläkin, koska deposin ovelasti vastakkaiseen kulmaan. Minun vuorolla urkutykki saa äkillisen tarmonpuuskan ja heitän artillery-nopasta kympin. Kaikki jäljellä olleet poledancerit kuolevat äkilliseen lyijykuuroon. Jouset tappaa muutaman dryadin sakista, joka tuli ulos pusikosta.

 Vuoro 3 Dryadit hyökkäävät tykkiin tappaen kaksi crewmania. Diplomi-insinööri tappaa yhden dryadin ja paini jatkuu. Minerit saapuvat peliin omalle alueelle. Jouskarit kääntyvät katsomaan eteneviä tonttuja.
Taistelu tykistä on siirretty kauas kuvan yläosaan.
 Vuoro 4 Eternal guardit hyökkäävät warrioreihin. Wild riderit huomaavat varsijousimiesten houkuttelevat takapuolet mäellä ja hyökkäävät raukkismaisesti selkään. Dryadit raapivat tykin rikki ja hyökkäävät nekin jouskareihin. Tonttukenraali ilmoittaa, että hänellä on killing blowin aiheuttava taikakeppi ja aikoo tappaa standard bearerini. Riimuhaarniskani on sille immuuni, joten päälle vain. Louskat lähtevät karkuun hävittyään kombatin mutta rallyttavat minun vuorolla. Minun vuorollani minerit adavat riderit ja mäellä olevat dryadit karkuun ja juoksevat asemiin mäen päälle. Runesmith päättää olla hyödyksi ja hyökkää guardeihin joutuen Lordin tappamaksi. Guardit häviävät kombatin mutta pysyvät stubbornilla.
Kuva tonttujen nelosvuorolta

Vuoro 5 Riderit juoksevat melkein ulos pöydältä. Dryadit rallyttavat. Toiset druadit hyökkäävät warrioreihin ja taistelu jatkuu. Minulla olis ollut tilaisuus tappaa uruilla pienentynyt rallyttanut dryadiryhmä haloiksi mutta miehistö lähti kahvitunnille misfirellä, eivät sentään räjähtäneet, huh. Minerit tähystelevät edelleen mäellä. Waywatchereilta on maalit loppuneet ajat sitten. Isossa combatissa kääpiöt voittavat kolmellatoista reso-pointilla. Stubbornit guardit pysyvät mutta druadit juoksevat ulos pöydältä. Kättelemme tässä vaiheessa.

Matsista taisi tulla tasapeli. Minulta on kuollut 105 pisteen tykki, 50 pisteen slayer ja 140 pisteen kopteri. Elffeiltä taas 201 pisteen dancerit sekä randomin arvoinen dryadporukka. Matsi oli mukava, ja hauskanpitohan tässä on pääasia eikä murskavoitot.
Kirjoittelemisiin!

maanantai 20. elokuuta 2012

Pelihylly: Red dragon inn 1&2


Eilen Sami tuli käymään  lauantain kunniaksi ja nautittuamme kupilliset senchaa päätimme lihottaa blogiani mahtavalla/sumealla peliarvostelulla/raportilla aivan upeasta Red dragon inn -pelistä, jonka allekirjoittanut sai lahjaksi viime jouluna. Edellämainittu Sami innostui siitä ja hommasi viikkoa myöhemmin jatko-osa (tyttyryryddyddyy, mielikuvituksellisesti muuttuva nimi), Red dragon inn 2:n

Ensin vähän yleistä: Red dragon inn sijoittuu kaikkien dungeon crawler-pelien jälkitapahtumiin. Peli selittää, mitä aarteita metsästänyt seurue lopulta tekee saalilleen kun sitä pitää joka päivä lähteä haalimaan lisää. Se tietenkin törsätään lähimmässä tavernassa juhlien ja pelaten uhkapelejä. Idea on ainakin minusta uniikki ja mielenkiintoinen kun fantasiahahmot käyttävät mahtavia kykyjään (taiat, parantamiset jne.) niinkin maalliseen tarkoitukseen kuin baari-iltaan. Sitten mekaniikkaa.
Zotin pelilauta noin puolivälissä iltaa.
Jokaisella pelaajalla on hahmopakka ja pelilauta. Jokaisella hahmolla on erilaiset kyvyt ja taidot sekä erikoisominaisuudet. Jokaisessa pelin osassa (tähän mennessä ilmestynyt kolme, joista esitellään nyt 2) on neljä erilaista hahmoa.

Laudan mittarissa on kaksi markeria: Fortitude eli kunto (punainen) ja alcohol content (kirkas). Kuntoa menettää kun ottaa iskua toisilta pelaajilta, joutuu tappeluun tms. Alcohol content kasvaa kun juo erilaisia kapakan tarjoamia juomia, kuten olutta. Menetettyä kuntoa voi saada takaisin parannusloitsuila tai juomalla puhää vettä. Alcohol taas tippuu juomalla kahvia. Kun markerit kohtaavat, pelaaja "sammuu", hänet raahataan huoneeseensa ja hän häviää pelin toisten jatkaessa kännäämistä. Pelin häviää myös menettämällä kaikki alussa jaetut kultakolikot kun rahaton pummipelaaja heitetään ulos.
 Pelissä on neljä vuoroa: Nostetaan käsi täyteen kortteja, Pelataan action, tarjotaan kaverille juoma ja ryypätään itse. Kortteja on kolmenlaisia, action, sometimes ja anytime. Actioneja saa pelata yhden per vuoro, anytimeja milloin vain ja sometimes-kortteja kun kortissa lukeva tilaisuus tulee. Lisäksi on vielä randomina tiskiltä tulevia juomakortteja.

Sitten raporttiin. Pelaamme ensiksi minun ykköslaatikolla. Minä olen Zot, velho jolla on lemmikkinä juoppohullu jänis, joka tappaa toisia pelaajia:))). Zot osaa myös erilaisia pelissä auttavia loitsuja (tuopin teleporttaus, suojataika, tulipallojen heittely, korttitemput, transmutaatio). Sami on Gerki, halfling sneak. Gerki on limainen luihu, joka pöllii toisten rahat, huijaa uhkapeleissä, kaataa juomansa lattialle ja puukottaa sinua vielä selkään kaupan pälle.
Pelissä tapahtuu kaikenlaista: Uhkapeliä, juominkeja, magiaa ja hakkaamista.
(1) Gerkin mighty move

(2) Kahvia ja gämbläystä
Kuvassa 1 Gerki saa pelin kovimman drinkin, Dragon breath alen (4 alkoholia) mutta kippaa sen kykykortilla lattialle. Kuvassa 2 on uhkapeli meneillään(Gerki huijaa) ja joku on juonut kahvia. Kolmosessa minä saan kahden paukun putken (yhteensä 4 alkoholia) ja teleporttaan sen loitsulla Gerkille. Sitten lemmikkini lähtee känniääliöilemään ja hakkaa gerkiä (meni 1 fortitude, Mwahhahhaa!). Sitten "Amis-Sami imas simaa"(mead) ja sammui, eli minä voitin, jee.
(4) "Pooky`s on a drunken rampage"
(3) Teleport!
Eeeiiii, kuolin!!!

 Toisessa pelissä siirryimme kovempiin aineisiin eli RDI kakkoseen (kuulostaa häröltä...). Minä olen nyt Gog the half ogre (pelin kovimmat iskut, löytää joskus ylimääräistä rahaa sukistaan/lattialta ja on erittäin kestävä) ja sami on Eve the illusionist (ärsyttävä luikuri joka hypnotisoi vihollisensa känniin/murjotuksi, Eveen ei usein damaget osu, koska hän pelleilee savupommeilla)

(5.1) Gog loves everyone=DDD
(5.2) Vihvihvih, illusion power
 Ensin yritän antaa evelle kylkiluut runnovan halin (AWWW), mutta kappas vain, hän ei olekaan siinä, vaan tuolla (jännä sometimes-illuusio) (5). Sitten siemaisen lasin Haltiaviiniä mutta Eve väittää sen olevan dragon breath alea. En usko joten peli jatkuu normaalisti (6). Sitten Eve vuorostaan heittää minua illuusiotulipallolla, joka onkin vahingossa oikeaa tulta=D. Tähän Gog huutaa vain "turpa kiinni" eikä vahinkoa tapahdu. En muista tämän pelin tulosta ja kamerakin keräsi pölyä loppupelin.
(6) Gog not think so!
(7) "SHUT UP!




 Kolmannessa pelissä testattiin loput Samin hahmot eli Fleck the bard (Pelin paskin hahmo, ei osaa puolustautua. Hyvänä puolena improvisoidut laulut, joilla voi pummata rahaa niiden kohteilta eli vastapelaajilta sekä fanit, joilta saa joskus rahaa/turvaa/parannustaikoja jne) ja minun lempparini eli Dimli the dwarf jonka hahmoa kuvaavat nämä kaksi korttia: "Are you saying im grumpy? ja " I dont want this watered down stuff" eli toisia pelaajia hakataan armotta kaikista tekosyistä eikä viinaa juoda, koska kääpiöt tekee parempaa. erittäin kestävä ukko siis.

Vasemmalla Dimli esittää argumenttinsa. Oikealla Fleck mainostaa tehneensä minusta ballaadin ja vaatii kahden kolikon teostomaksua. Alaoikealla bardi ostaa kaksi ylimääräistä juomaa ja maksaa tarjoilijattarelle "with a song". (luultavammin luonnossa). Alavasemmalla näkyy kääpiön lähes eeppinen putki: kaksi kaljaa, viini ja sankollinen tiskivettä yhdellä vuorolla (tuli neljä alkoholia ja lähti 1 kunto)

 Jopulta kaikkien odotusten vastaiseseti minä hävisin(??????????????????, This is not mahdollistaa=(((() Lopputilanne näkyy isossa kuvassa ja dragon alehan se minut kaatoi. Nyt ei käynyt kortti. Taisimme pelata vielä jotain mutten ottanut järkytykseltäni yhtään kuvaa enkä muistakaan mitään.
Iso hatunnosto kaikille, jotka jaksoivat lukea tänne asti. Jos vain scrollasitte ja jätitte lukematta niin hävetkää ja lukekaa koko homma ensin.
Kirjoittelemisiin


 

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Lisää pikku-ukkoja ja eräläppä

Goten morgen taas teillekkin näin viideltä iltapäivällä monen päivän kirjoitustauon jälkeen. Tahti ei päätä huimaa mutten usein jaksa kaheksan tunnin päivän jälkeen enää edes painaa nkoneen virtanappia. Tämä oli sellanen päivä mutta sisulla mennään.

Ensiksi jutskaa koulusta. Meidän lukio tarjoaa näin syksyisin erikoista liikunnan kurssia, nimittäin erä- ja vaellus-sellaista. Tarpeellinen kurssimerkintä rapsahtaa kolmen päivän/ 40 kilometrin vaelluksella Kuusamon Karhunkierroksella. Osallistujat jaettiin tänään ruokakuntiin (meillä kolme raavasta miestä including minä) jotka ostavat itse omat ruoat, hommaavat itselleen teltan, keittimen, lasolia, ea-pakin ja muuta tarhaa ja turpeellista. Fiilis on melko korkealla tästä arjen katkaisijasta ja teen siitä luultavasti piitkän kuvareportaasin aiheeseen sopimattomaan blogiini. Nyt vaan maihareita lankkaamaan.=D

Ja sitten uutta Hammeriukkoa, nimittäin kääpiöiden armeijaani johtava Lord, jota pelataan tappavalla riimukombolla ja läpäisemättömällä armorilla. Asiaa osaaville tiedoksi että figu on Pääkallosolan Taistelun thane.
 Kiiltävä gromgril armour, lohikäärmesarvinen ja silmikollinen kypärä sekä  turkisreunusteinen viitta tuovat melkoisen ylimysmäisen fiiliksen ja teot puhuvat puolestaan kun mies teurastaa vähintään neljä kaaoksen(=saatanan) palvojaa per vuoro ja kerran hakattiin haloiksi 18 dryadia=DDD.






Posee posee...




Lopuksi tällainen kuva-arvoitus. Te, jotka näitte tuon linnan viime kesänä, huutakaa nyt suureen ääneen kommenttia.

Kirjoittelemisiin!

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kirjahyllystä: Jäätuulen laakso-trilogia

Tänään tuli idea kirjoittaa kirja-arvostelu, joten kaivoin tämän kuuluisan kirjahyllyni päällimmäiset kirjat eli R. A Salvatoren kirjoittamat Kristallisauva, Hopeavirrat ja Puolituisen kivi. Näistä kirjoista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Ostin koko trilogian ihan sokkona alkukesästä viidellä eurolla kirja vain, koska kannet olivat komean näköiset.


Kirjat sijoittuvat Forgotten Realmsiin, erääseen D&D-lisämaailmaan. Realmsissa asustelee kaikenmoista mörköä ja demonia, kääpiöitä, haltijoita, ihmisiä ja pahansuopia velhoja, eli perrrrrfecto sarja tällaiselle nörtille. Kirjoissa on neljä sankaria jotka seikkailevat fellowshippinä milloin kenenkin ongelmia ratkomassa. Nämä sankarit sattuvat olemaan kapinallinen musta haltija (sadistirodun valkoinen lammas), kääpiö (kotilouhoksestaan ajetun klaanin kuningas), ihmisbarbaari (kaksimetrinen korsto joka tappelee maagisella moukarilla, em. kääpiön ottopoika) sekä puolituinen (ärsyttävä pikkurikollinen joka pakoilee ex-työnantajansa lähettämää palkkamurhaajaa). Näin on kasassa eeppinen seurue.

Tapahtumiltaan kirjat ovat mielestäni kuin mashuppi Hobitti- ja Taru sormusten herrasta- kirjoista. Noh, päättäkää itse: Ensimmäisessä kirjassa käydään vihoittelevat kansat yhdistävä eeppinen sota luonnottomassa kivitornissa asuvaa, maailmanvalloitusta suunnittelevaa pahaa velhoa ja hänen örkkiarmeijaansa vastaan, toisessa kirjassa lähdetään vapauttamaan kääpiöiden linnoitusta (sankarikääpiön koti), jonka on vallannut puhuva lohikäärme, jonka kääpiöt herättivät kaivamalla liian syvälle rikkauksia tavoitellessaan ja kolmannessa opuksessa pelastetaan puolituista, joka on siepattu hänen roistomaiselta hahmolta pöllimänsä ihmisten mieliin vaikuttavan taikakilluttimen takia, jonka jokainen haluaa omistaa. Sounds familliar?

Kaikesta lainailusta huolimatta voin suositella kirjoja kaikille mahtavien ei-lotrimaisten elementtien takia. Legendaarinen taistelu haisevalla suolla 100+ peikkoa vastaan keskiyöllä, sekoilu aavikolla tai kilahtaneen ja jekkuja rakastavan velhosuvun kartanossa on kyllä minusta omaperäistä, meritaisteluita unohtamatta.

Enempää spoilaamatta suosittelen kaikkia fantasiahörhöjä ja miksen muitakin lukemaan kirjat heti, kun käsiinne saatte vaikka kuinka olisi kiirettä. hakua helpottamaan ekan kirjan koodi: ISBN 951-887-100-0

Huh, kun tuli pitkä postaus. Kirjoittelemisiin!

lauantai 11. elokuuta 2012

Pikku-ukkoja

Nyt pelittää kuvausvehkeet, tai ainakin melkein. Muutama kuva kääpiöiden eliiteistä Hammer-armeijastani. Kuvat on surkeita, mutta elämä on ja turistikamera. Itse olen maalannut, jos maalausjäljestä saa mitään selvää.
 Pari Dragon Slayeria. Luvat on otettu vain edestä ja sivulta koska kirveitä heiluttelevalla jätkällä ei ole housuja (kiitokseni suunnittelijalle). Sille on myös tungettu paperia jalustan alle, koska figu on etukenoinen ja kuva olisi ollut muuten vielä huonompi.
Warhammerin sääntöjä ja tietoja tuntemattomille voin kertoa, että Slayerit ovat kääpiöitä, jotka etsivät moraalista vapautusta menneisyyden virheistä.kuolemalla kunniakkaasti taistelukentillä. Aluksi he kuitenkin vetävät tukkansa tuollaiselle punaiselle keesille ja polttavat paitansa (en minä tätä keksi, seriously). Panssariahan ei viitsitä laittaa päälle jos tarkoituksena on kuolla sinne taisteluun joten näitä pehmeitä äijiä käytetään lähinnä vihollisten harhauttamiseen itse pelissä.





Siinäpä se tältä erää. Jos joku jo hurahtanut tahtoo kysyä maaleista tms niin si tten vaan reippaasti kommenttia
Kirjoittelemisiin!