Eräkurssin eräselvä tarina

Aiemmin mainittu eräkurssi perjantaista sunnuntaihin meni oikein mainiosti, 40 kilometriä ei tuntunut vielä missään. Nyt maanantaina särkee ja kolottaa, kantapäät ilmoittavat kivuliaasti rakoistaan, hartiat kiusaavat ja ties mitä muuta. Laitetaan nyt kumminkin jotain juttua kun kerran luvattiin, kuvia ei ole paljoa kahdesta syystä:
a) Patikoidessa ei oikein ehdi kaivaa puhelinta joka välissä esiin ja kamera jäi turvallisuussyistä kotiin
b) Virtaa säästääkseni pidin virtoja poikki. Arvatkaas vaan tuliko 3+ kuukkelia vetämään rinkiä nuotiopaikalle heti kun sain taas virran pois ja häipy heti kun ne sai taas päälle. Lisäksi monet kuvat sisältävät vettä, joka usein kuohuu mutta taukopaikat oli sellaisia.


Perjantai
Lähdettiin lukiolta vartin yli kymmenen ja kerrattiin linkassa mitä ruokakunnalta jäi kotia, vilttiä tai hammasharjaa saatetaan vielä ikävöidä ja minulta löytyy porukan ainoa purkinavaaja. Olimme Oulangan luontokskuksessa puolenpäivän aikaan ja katsoimme esittelyvideon puistosta (tehty joskus kasikytluvulla, informaatioarvo huipussaan) ja kiertelimme luontonäyttelyssä tai kuka missäkin.

Karhu

puiseva tukkijätkä

Puistosta löytynyt kivikirves

Mutuja akvaariossa

Olimme käppineet keskuksesta lähtien reilun kilometrin kun pidimme

Kiviä, kiinnostaa

ensimmäisen tauon ihastelemassa niin mainostettua Kiutaköngästä. Ei siinä, ihan komea paikkahan se oli mutta olin tietämättömyyttäni odottanut jotain Niagaramaista luonnon vesipuistoa. Alla muutama kuva parista kulmasta ja kuohusta.

Ensimmäisen päivän patikointireitti meni suurimman osan sen rotkon reunalla, jonka pohjalla Oulankajoki virtasi. Maisemat ja näkymät alas olivat hienoja mutta taukopaikathan olivat tietenkin siellä, missä rotkon edessä on pirusti puita. Tästä esimerkki oikealla.

Lounaspaikkamme Ansakämppä tuli vastaan 7.5 kilsan jälkeen. Täytin joesta siinä vaiheessa mukavasti huvenneet vesivarastoni. Ehdin juoda reilut puoli litraa jokivettä raakana kun ohjaava opettaja neuvoi keittämään veden puhtaussyistä. Just=D. Alla pari taukokuvaa.

Keskimmäisessä kuusessa on kuukkeli. Oikeasti.

Oulankajokea

Maggarat paisteltuamme lähdimme kulkemaan, tällä kertaa toiset seiskapuoli sisämaahan. Olimme yöpaikallamme Jussin kämpällä minuutin yli seitsämän kun suunnitelmassa luki 19.00. Valmistimme ruokakunnassa päivällis-illalliseksi pirkan kuivapastaa ala nötkött. Keittäjänä toiminut henkka onnistui sotkeman trangian KAIKKI osat yli kuohuneeseen pastaan. Illasta ei ole kuvia, en tiedä miksi.

Lauantai
Herätys kello 7, telttojen purku (mökissä oli joku muu porukka) ja aamupalaksi puuroa ja "twilight- teetä" :D (Twinings, emme osaa puhua). Taas muutama kilsa käppäilyä, kävelimme silmät ummessa pullojen täyttöön varatun lähteen ohi koska sen kyltit oli purettu, hyvä hyvä metsähallitus.

Olmeekkien kivipää?

Oltiin random laavulla pitkä lounastauko, sai trangiallla tehdä ruokaa. täältä on muutama kuva.

Meikän takki roikkuu kyltissä, taustalla jonkun teltta.

Vieressä vastaus, ilmeisesti kalamiehiltä.

Laavun seinä: "saatanan kalamiehet, siivotkaa edes jälkenne"

Sitten seurasikksi kilometriä saatanallisenn yliolennon suunnittelemaa, lisääntymiselimen levyistä, kivikkoista jne. rantapolkua. Veteen oli polun reunasta noin tuuma ja joki kuulemma tulvii keväällä. "Karhunkierros avoinna vuoden ympäri." Epäilen. Kalliot vastarannalla oli taas jänniä kallioita, kuva alhaalla. Kompastuin matkalla polun poikki kaatuneeseen keloon ja teloin oikean sääreni. Tömän jälkeen oli luvassa vielä kiipeilyä jossain rinteellä. Motoriset taidot, ketteryys ja eteenkin puhekyky olivat seuraavan tunnin zombin luokkaa väsymyksen takia.

15 kilometrin päivävaelluksen jälkeen saavuimme raunioina Siilastuvalle. Matkalla sattui melkoinen wtf-hetki; Kyltissä luki Juuma (paikka josta linkka lähtee seuraavana päivänä) 3 km ja Siilastupa (seuraava yöpaikka) 3.5 km. Ilmeisesti kävelemme huomenna ympyrää. Siilastuvan vieressä kulki jyrävänkoski, mahtava paikka. Just semmonen, mitä voi laadukkaalta koskelta odottaa. Harmi vaan, että kosken lähellä hengailu aiheuttaa jatkuvaa kusihätää.

Jyrävän

koski

Sunnuntai
Tänään vuorossa 3.5 kilometriä käppäilyä. Vielä taukokin välissä. Ei paha.And now we shall march towards our kingdom. Tauko puolessavälissä myllykoskella, nimen mukaisesti siellä oli vanha mylly. NO SHERLOCK

Matkan lopussa Juumassa reissussa rähjääntynyt jengimme raidasi kahvilan munkkihyllyn tyhjäksi. Itsehän olin vielä varsin virkeässä kunnossa enkä varsinkaan haissut eau de hiki-savulle.
Kirjoittelemisiin!